Elämässä tapahtuu niin paljon, että sitä tarvitsee päästä purkamaan ja tallentamaan jonnekin...
Muutin väliaikaisesti rakkauteni perässä pienehkölle paikkakunnalle. Täällä saan asua miehen, johon törmäsin rakkauden tiellä vasta parinkymmenen vuoden tuttavuuden jälkeen, kanssa. Ihanaa on myös se, että tärkeä Isosiskoni asuu ihan naapurissa. Lähellä asuvat vanhempani, jotka tarvittaessa ottavat meidät avosylin vastaan maaseudun rauhaan. Miehen mukana tulivat neljä- ja kuusivuotiaat lapset sekä uusperheen ilot ja surut rivitalossa järven rannalla.
Entiselle paikkakunnalle jäivät ensimmäinen oma pieni kotini, ystäväni ja harrastukseni sekä neljän kilometrin työmatkani. Koirani ja kissani muuttivat vanhemmilleni, koska joutuisivat olemaan liian kauan päivittäin yksin. Nyt ajan päivittäin 170 kilometriä päästäkseni töihin. Eikä ajaminen ole ollut mitään herkkua, varsinkaan näin talvella, näillä pakkasilla, vilkkaalla tiellä. Pidän ajamisesta, mutta matkaansa kutakin! Entiselle paikkakunnalle jäi myös paljon suruja, ihmissuhdekarikoita sekä onnen etsimistä...
Tämänhetkinen arkeni koostuu uusperheen elämän sujumisesta ja kaikkien sen jäsenten hyvinvoinnista. Uusperheenä elämme tavallista arkea, mutta siihen sisältyy myös lasten elämään opettelemista kahdessa perheessä. Meidän perheemme tie on ollut kivikkoinen, mutta antoisa. Olemme avomieheni kanssa parhaamme mukaan yrittäneet tehdä lasten elämästä "normaalia". Näin olemme kasvaneet ja oppineet yhdessä. Avomieheni on tarvinnut ottaa Isänä enemmän kasvatusvastuuta kuin aikaisemmin. Tämä ei kuitenkaan ole aina ollut itsestään selvää... Minä ammattinikin puolesta olen analysoinut jokaisen kasvatustilanteen ehkä liiankin pitkälle.
Pienehköllä paikkakunnalla on myös ollut omat tuomisensa elämääni. Olen itse maalta kotoisin, mutta asunut maamme isoimmissa kaupungeissa jo viitisentoista vuotta. Isoissa kaupungeissa on omat huonot puolensa, mutta täällä olen törmännyt ihan toisenlaisiin asioihin. Tämä pikkukaupunki on mielestäni melko sisäänpäin kääntynyt ja uusiin ihmisiin hyvin varauksellisesti suhtautuva. Täällä ihminen arvioidaan ensin kulkupelin mukaan. Tarjonta on pientä ja asiakkaan mielipide haastetaan aggressiivisesti, koska ei ole kilpailijoita. Kaikki tuntevat toisensa ja ruokakaupan kassa saattaa tiedottaa yhteisille tutuille, jos satut ostamaan saunajuomaa. Ehkä vain kapinoin tänne muuttoa ja pikkukaupunki saa toimia sijaiskärsijänä! Onhan täällä hyviäkin puolia...
Pakenen arkea unelmiini! Rakastan kaikkea kaunista ja viihtyisä koti on minulle kaikki kaikessa. Kengät, laukut ja vaatteet ovat lähellä sydäntäni. Uppoudun kauneus- ja sisustuslehtiin ja netin kauneusmaailmaan, joista saan ideoita omaan kotiini sekä vaatekaappiini. Minusta on ihanaa löytää idea ja toteuttaa se omilla mausteilla kuorrutettuna.
Haaveilen omasta puisesta omakotitalosta, jossa asuu onnellinen perhe. Talossa pitää olla lasiveranta, pönttöuuni sekä puuhella! Suurimmat unelmani, oma vauva ja sisustuskahvila, näyttävät kuitenkin jäävän toteutumatta...
Täällä haluan purkaa tuntojani, punnita haaveitani sekä avata hieman kotini ovia... Kestäkää kanssani!
