Pieni löytö, suuri vaikutus

Ihana löytö! Kevättä odotellessa olen surffaillut nettisisustusputiikkien sivuilla ja etsinyt mm. GreenGaten piristäviä uutuuksia ja hieman vanhempiakin herkkuja. http://www.int.greengate.dk/ Green Gaten kuvioinnit niin leipäkoriliinoissa kuin astioissakin ovat mielestäni kerrassaan ihanan raikkaita. Haluan kerätä sarjan erilaisia GreenGaten lattemukeja, sillä mielestäni niissä on yhdistetty hauskasti vanhaa ja uutta. Lempparini on Fay White -sarja. Netistä löytyy paljon suomalaisia jälleenmyyjiä ja monta kertaa olen jo ollut täyttämässä ostoskoria, mutta sitten kuitenkin jättänyt tilaamatta, malttaen odottaa kuormia saapuviksi lähiputiikkeihini, näin säästäen postikuluissa. Surffailun ansiosta minusta on tullut myös hyvin hintatietoinen, hinnat saattavat vaihdella suurestikin.

Mikä ihana yllätys olikaan, kun poikkesin rankan työpäivän jälkeen kotimatkalla pienessä pikaruokalassa, jossa myydään myös sisustustuotteita. Olen tehnyt paikasta usein löytöjä edullisesti mm. Mailegin tonttuja. Tällä kertaa kiertelin putiikkia jännittyneenä, jospa löytyisi GG:a. Omistaja tuli tarjoamaan apuaan ja minä kysäisin, että löytyisikö mahdollisesti mainittua tuotesarjaa. Mukavaksi sattumaksi hän oli juuri purkamassa kuormaa GreenGatelta ja kun hän avasi ensimmäisen laatikon, sieltä putkahti esiin Fay White lattemuki. Silmäni suurenivat ja koin pienen hurmiohetken! Omistaja huomasi tämän ja myi mukin minulle vieläpä alennuksella. Miten pienellä eleellä sitä voikaan pelastaa toisen päivän. Ihana löytö ja aavistus kevään tulosta somistaa nyt lautashyllyäni sulassa sovussa vanhojen Arabian kuppien kanssa.

Fay White -pitsiä

Uusi ja vanha sulassa sovussa

Potentiaalia?

Perjantai-iltana olin aivan puhkinainen raskaan viikon jälkeen. Lauantai-aamuna aloin siivoamaan kotia, koska illalla oli tulossa vieraita. Tai vieraita ja vieraita, pitkäaikaisia sydänystäviä, niitä ystäviä, jotka olivat minut auttaneet elämänkuopista ylöspäin.

Siivosimme yhdessä, kyllä, mieheni ottaa osaa kotitöihin ihan itsenäisesti. Kävimme kaupassa kävellen, samalla nauttien ihanasta talvisäästä. Matkalla minä (aivan turhaan, mutta itselleni tyypillisesti) murehdin asioita, joille en sillä hetkellä voinut mitään. Mieheni keskeytti synkät ajatukseni kepeällä huomautuksella: "Onko tuosta mastosta pudonnut yläosa?? Jäät varmaan painaneet niin paljon..." Minä kuohahdin sisäisesti, että minä tässä murehdin ja sinä mietit jotain mastoa!! Aivan kuin mieheni olisi pitänyt lukea ajatukseni ja pilata omakin aurinkoinen kävelyhetkensä murehtimalla...

Iltasella ystävät tulivat ja oli kuin ei aikaa olisi kulunut viime näkemästä päivääkään. Miehet lähtivät ampumaradalle ja me naiset siirryimme naapuriin siskoni luo. Siemailimme punaviiniä ja keskustelimme syvällisempiäkin. Keskustelu ajelehti mutkien kautta elämänkatsomuksen positiivisuuteen ja negatiivisuuteen. Siskoni oli lukenut Esko Johannes Jorma Valtaojan artikkelin (Anna 7/2011) ja ystäväni oli ollut hänen luennollaan. Molemmat ylistivät hänen erilaista ajattelutapaansa ja positiivista, humorististakin, silti tieteellisiin faktoihin perustuvaa maailmankatsomustaan. Esko Valtaoja on tieteen popularisoijana tunnettu avaruustähtitieteen professori, joka on kirjoittanut myös kirjoja, mm. Kotona maailmankaikkeudessa ja Avoin tie.

Tiivistettynä Esko Valtaoja on sitä mieltä, että maailma ei ole menossa huonompaan suuntaan vaan päinvastoin. Ennen ei ollut paremmin kuin nyt. Nykyhetki on parempi kuin kenties kukaan tietää: nälkä vähenee, lapsikuolleisuus vähenee, yhä enemmän tyttöjä koulutetaan... Kirjoillaan ja luennoillaan Valtaoja yrittää saada ihmiset rakastumaan uudelleen maailmaan. Omalla ajattelu- ja suhtautumistavalla on merkitystä. Ystäväni kuulemalla luennolla Valtaoja oli mm. sanonut osapuilleen näin entisestä luonnonmukaisuudesta: "Heittäkää silmälasit nurkkaan, ottakaa lämpöiset vaatteet pois ja menkää tuonne puskiin! Ja kertokaa sitten, onko paremmin?!" Kärjistettyä ehkä, mutta silti totuudenjyvän sisältävä ajatus.

Esko Valtaojaa kiehtoo tulevaisuus, koska se on täynnä mahdollisuuksia. Oma ajattelutapani tulevaisuudesta ja nykyisyydestäkin on ollut melko skeptinen, koska on tuntunut, että lähiaikoina murheita on vain kasaantunut. Kiitos siskoni ja ystäväni avaaman keskustelun sekä Valtaojan myönteisen, erilaisen ajattelutavan, tulevaisuuteni sekä nykyisyytenikin näyttävät jo astetta paremmilta. Muutos skeptisyydestä positiivisuuteen ei varmasti tapahdu hetkessä, mutta pieni askel aivoissani on jo otettu eteenpäin: "Löydämme aikanaan ehkä vanhankin talon, jossa on potentiaalia, johon rakastun. Työmatkani lyhenee. Uusperheen arjesta selviää hengissä. Elämä selkenee..." Loppujen lopuksi miehenikin oli siis oikealla suunnalla ajatellessaan vain mastoa, eikä turhauttavia murheita...

Valtaojan oivalluksin: "Kehotan ihmisiä menemään ulos ja katsomaan ihmisiä ja maailmaa vastarakastuneen silmin: voi olla, että sillä on ihan hirveä villapusero ja sen pitäisi mennä kampaajalle, mutta siinä on silti aika paljon potentiaalia."

Tässäkin kuvassa on potentiaalia...

Voimauttava runoni

"Vanhan majakan muistellessa,
tuulten puita puistellessa,
elämänkokemuksesta tietää,
myrskyjäkin pitää sietää."

Valoa kohti

Aina ei onnistu, onneksi elämänkokemus on todellakin opettanut, että kyllä se vanhankin majakan valo vielä syttyy...

 

 

 

Kylmä kauneus, lämmin kauneus

Talvista huvia

Kelkka luistaa!

Pakkastimantteja.

Tänäkin viikonloppuna on saanut nauttia talvesta sydämensä kyllyydestä. Pakkanen on paukkunut ja aurinko kimallellut hangilla. Luonto on ollut kaunis pakkasviitassaan, ulkoilijat ehkä eivät ole olleet niin kauniita triplavällyisänsä... Ulkoilijat ovat sitä vastoin saaneet kauniin punan poskillensa ja virtaa kintaihinsa jaksaaksensa neljän seinän sisällä pakkasta paossa.

Kiitos Ystäville <3.

Ystäville <3

Huomenna maanantaina vietetään ystävänpäivää, jolloin toivottavasti jaetaan paljon lämpimiä ajatuksia. Ystävyyttähän tulisi vaalia läpi vuoden, viimeistään huomenna ystävyyden osoitukset konkretisoituvat korteiksi sekä lahjoiksi. Itse olen ikuisesti kiitollinen Ystävilleni, jotka ovat minut nostaneet monesta kuopasta ja laulaneet minulle sydämeni laulun, kun itse olen unohtanut sanat ja sävelen. Tarpeeksi en Ystäviäni kiitä, vaikka sydämessäni heidän kantavia tekojaan monesti ajattelenkin.

Näihin ajatuksiin Ihanaa ystävänpäivää kaikille: "Ilman Ystävieni vahvoja käsiä ja kyyneliä kestäviä olkapäitä olisin pienempi, kovempi ja rumempi. Ilman viisaita Ystäviäni maailmani olisi tyhjempi, rikkinäisempi ja mustempi. Kiitos Ystävieni, sisimpäni on pehmeämpi ja maailmani valoisampi. Kiitos Ystävieni, olen eheämpi ja kauniimpi. Kiitos Rakkaiden Ystävieni, olen ihmisempi."  <3 <3 <3 <3

Haaveet kantavat

Miten paljon pienet onnenmurut ja suuret haaveet kantavatkaan? Tänään sunnuntaina ilma ja mieli ovat kirkkaat. Viikonlopun aikataulu on ollut kiireetön ja olen ehtinyt koristamaan kotiani pienillä, mutta piristävillä keinoilla. Kukkia ja valoa, ei sen kummempia, mutta sitäkin tehokkaampia keinoja.

Majakkalampun valo turvaa matkaasi...

Tänään otan myös yhden askeleen lähemmäksi suurta haavettani; menemme katsomaan taloa Hämeenkyrön suunnasta... Voitte tulla ajatuksissanne mukaani vatsanpohjassakin tuntuvalle matkalle mahdolliseen uuteen kotiini ja kokea korkealentoiset suunnitelmani tapeteista ja takoista! ;)

Vaaleanpunaisella kohti kevättä

Unelmientäyteistä sekä valoisaa sunnuntaita kaikille haaveilijoille! :)

Pientä kaunista

Taidetta legoista. :)

Kodin koristeluinto on tarttunut myös kuusivuotiaaseen tyttöön. Innokkaasti hän selaa sisustuslehtiäni ja etsii meille kaunista kotia. Mielipiteet ovat selkeät; tuo sopisi meille, tuota me ei huolita. Ihana haaveilla ja nauttia kauniista asioista yhdessä! :)

Ihana valo!

Kevään merkkejä on selkeästi ilmassa, vaikka eletäänkin vasta helmikuun alkua. Valo vaikuttaa heti piristävästi sekä elinvoimauttavasti; mitä kaikkea voisikaan tehdä! Koti näyttää yhtä kalvakalta kuin itsekin, kaipaa väriä pintaansa. Pitää silti vielä malttaa ennen kuin voi värittää kotinsa mieleisillään kevätsävyillä; turkoosilla, vaaleanpunaisella tai kauniinsävyisellä vaaleanvihreällä. Sitä ennen poltan kynttilöitä ja valoja lyhdyissä ja haaveilen uuden elämän alusta, keväästä...